Ruotsin itsenäisyyspäivä?

Helsingin Sanomien verkkolehden (6.6. klo 21:56) mukaan ”Ruotsissa vietettiin itsenäisyyspäivää – kuningas puhui”. Tukholmalaisessa tuo otsikko herättää kysymyksen: mitä ihmeen itsenäisyyspäivää? Kuningaskaan ei sellaisesta puhunut vaan totesi näin:

”I vår historia finns inte någon bestämd dag då vi kan säga att vår nation föddes. Det finns inte heller någon särskild dag då vi firar landets befrielse från förtryckare.”

Mitään itsenäisyyspäivää ei siis ruotsalaisilla ole siten kuin esimerkiksi suomalaisilla on. Kalenterissakin kesäkuun kuudes tunnetaan nimellä nationaldagen ja Svenska flaggans dag. Ajankohdaksi on valittu päivä, jona Kustaa Vaasasta vuonna 1523 tuli Ruotsin kuningas. Samana päivänä vuonna 1809 Ruotsi sai puolestaan uuden hallitusmuodon.

Kansallispäiväksi kesäkuun kuudetta on kutsuttu vasta vuodesta 1983. Vapaapäivä (tosin ei kaikille, kauppa kun käy vilkkaasti tänäkin juhlapäivänä!) kansallispäivästä tuli vasta vuonna 2005, mikä osaltaan kertoo jotain päivän statuksesta ruotsalaisten juhlapäivien joukossa.

Hesarin mukaan kuningas ”puhui itsenäisyyspäivän tärkeydestä kansaa kokoavana symbolina”. Edes Aftonbladet, jota Hesari näyttää taas kerran lähteenään käyttäneen, ei kuitenkaan tässä puhu niinkään ”kansasta” kuin ”maasta”. Siitä puhui myös kuningas, ja vieläpä siunatusta maasta! Sanoillaan kuningas teki tästä maasta osallisiksi ja tämän maan kannalta merkityksellisiksi nekin, jotka ovat tulleet tänne jostakin toisaalta:

…Jag önskar att alla, oavsett vilken kultur man är sprungen ur, oavsett ålder eller kön med tacksamhet och inlevelse kunde utbrista ”Land du välsignade…” Men, alla kan inte känna en sådan jublande tacksamhet. Allas sånger blir inte hörda. Vi kan ändå lära av vår egen historia, att vårt land blir än mer välsignat när sinnena är öppna och viljan att lära av varandra är gränslös…”

Kuninkaan koko puheen voi lukea hovin verkkosivuilta – onneksi, sillä ihan kaikkia veronmaksajia ei Skansenin juhlallisuudet televisioinut Ruotsin TV4 tullut ajatelleeksi. Muuan tuntemani nuori monarkisti, poliittisesti aktiivinen viittomakielinen ruotsalainen purki pettymystään hetimiten lähetyksen päätyttyä. Ohjelma olisi pitänyt vähintään tekstittää, jotta sitä olisi itse kukin voinut edes jossain määrin seurata kuulon määrästä riippumatta. Niinpä niin: ”Alla sånger blir inte hörda – kaikkia lauluja ei kuulla”.

About these ads

One thought on “Ruotsin itsenäisyyspäivä?

  1. Kuningas oli aivan oikein valinnut varovaisia sanontoja kansakunnan synnystä ja sortovallan loppumisesta. Kansallisessa propagandassa 1400-luvun lopulla tanskalaiset leimattiin lohikäärmeeksi, jonka Pyhä Yrjö pisti matalaksi. Todellisuus oli mutkikkaampi. Taistelussa Brunkebergin harjulla oli molemmilla puolilla niin unionin kannattajia ”tanskalaismielisiä” kuin itsenäisyysmiehiä. Se oli enemmänkin aateliston sisällissota.

    Selvemmin kansallismieliseksi oli muodostunut Engelbrektin kapina muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin. Viha tanskalaisia vouteja kohtaan oli laajaa. Mutta varsinainen syy oli vientikaupan vaikeutuminen ja aateliset tämänkin itsenäisyysmiehen toimittivat päiviltä.

    Unioni olisi saattanut syntyä uudestaan/pysyä, elleivät tanskalaiset olisi järjestäneet Tukholman verilöylyä, joka antoi Kustaa Vaasalle hyvän aiheen yllyttää kansa kapinaan. Kuningasta ei niin vain lähdetty panemaan viralta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s